Helsinki Hacklab

Torstaina 6. kesäkuuta kaupungintalolla järjestettyyn kulttuuri- ja vapaa-ajan olosuhteiden kehittäminen Helsingissä ^(video)-tapahtumaan saapui kutsu myös Helsinki Hacklabille. Tilaisuudessa käsiteltiin kaupungin uusia olosuhdekehittämisen periaatteita, joihin kuuluu myös erilaisten tukimuotojen uudistus ja niitä ohjaavat arviointikriteerit. Vaikka emme olekaan kaupungin tuen piirissä, emmekä käytä kaupugin tarjoamia tiloja, oli mielenkiintoista pohtia, mitä yhteistä voisimme löytää kaupungin ja siinä toimivien muiden ryhmien kanssa. Helsinki Hacklab pyrkii toiminnassaan itsenäisyyteen ja ulkoisesta taloudellisesta tuesta riippumattomuuteen, jotta toiminnan jatkuvuus ei ole sidoksissa sellaisen rahavirran jatkuvuuteen, josta on vastuussa muu kuin yhdistys itse. Tämä rahoitusmalli on ollut käytössä nyt jo yhdeksän vuotta, joten se on vähintäänkin osoittanut toimivuutensa. Avainjäsenten maksut vastaavat tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa itse kerätyistä tuloista, joilla vuokra ja muut säännöliset kulut maksetaan. Toisaalta vähäinen kontakti kaupungin kanssa on johtanut siihen, että toimintaamme ei välttämättä siellä tunneta, tai käsitys sen luonteesta ei ole yhteinen. Tapahtuman työryhmäkeskustelut olivatkin siksi kiinnostavia tästä tilanteesta lähtien.

Kaupungin uudistetussa mallissa palvelujen tuotantoa ja tukea ohjaa käsitys palvelujen tarpeesta, riippumatta siitä, mikä toimija palvelut lopulta tuottaa. Kulttuurin tuottaminen tarvitsee tuekseen esityspaikkojen lisäksi muunlaisia tiloja, joissa voidaan edistää produktioiden vaatimaa rakentamista ja teknistä toteutusta. Tänä kesänä Helsinki Hacklabilla esimerkiksi toteutetaan suuren larp-tapahtuman lavasteiden rakentamista. Toisena tärkeänä teemana käsiteltiin tietoyhteistyötä, jotta esimerkiksi ymmärrys tarpeista lähestyisi paremmin tosiasiallista tilaa. Tietopohjan kehittämisessä uusien ja vähemmän tunnetuiksi jääneiden yhteisöjen kannalta jäikin vielä käsittelemättä, miten kaupunki kerää tai käsittelee tietoa erilaisista toimijoista alueellaan. Onko Hacklab kaupungin näkökulmasta kulttuurialan toimija vai jotain muuta? Hacklabin kannalta oli kiinnostavia yhteneväisyyksiä muiden kaupungissa toimivien järjestöjen kanssa, ja yhteisiä intressejä esimerkiksi Oranssi ry:n kanssa oli helppo löytää. Tarpeet, joihin Helsinki Hacklab pyrkii vastaamaan, sisältävät hyvin sekalaisen joukon erilaisia teemoja, joista tärkeimpänä voisi olla ahtaan kaupunkiasumisen rajoitteet tilaa vaativaan kädentaitotyöskentelyyn, sekä hack-kulttuurin ympärille syntyneen yhteisöllisyyden paikallinen tukeminen.

Olosuhteet Hacklab-toiminnalle

2020-luvun alkupuolella valmistuva Raide-Jokeri tulee kulkemaan “lähes läbirakennuksen takapihalla”, joten kaupunkisuunnittelu on tässä tehnyt meistä entistä saavutettavamman. Entuudestaan naapurustossamme on jo ollut Pitäjänmäen ja Mäkkylän rautatieasemat, sekä runkolinja 550:n pysäkki. Pitäjänmäki on kuitenkin ison muutoksen edessä: vuoteen 2030 mennessä on tarkoitus rakentaa jopa 1700 uutta asuntoa. Samalla Espoo rakentaa Vermon/Perkkaan alueelle uusia asuntoja. Läbin muutto Vallilasta 2014 tehtiin sillä perusteella, mistä päin Helsinkiä edelleen löytyy pienteollista aluetta, jossa onnistuu sotkuisempi ja meteliä tuottava työskentely ilman ympäröivälle alueelle siitä aiheutuvaa haittaa. Vaihtoehdot olivat pääasiassa Herttoniemi/Roihupelto, sekä Pitäjänmäki, joista jälkimmäinen valikoitui sijainniksi osin siksi, että meillä on paljon Espoossa asuvia jäseniä. Sijaintimme on niitä harvoja nurkkia kaupungissa, joista löytyy meidän tarpeisiin soveltuvia tiloja. Kaupungin julkaisemissa tiedoissa linjataan, että Takkatien tontinvuokraussuunnitelma pysyy paikoin nykymuotoisena vielä 40-luvulle asti, myös omassa korttelissamme:

“Elinvoimainen kaupunki tarvitsee teollista tuotantoa harjoittavia ja teollisia palveluita tarjoavia yrityksiä. Takkatie – Arinatien alue on merkittävimpiä enää jäljellä olevia teollisuusalueita Helsingissä.” ^{(kaupungin asiakirja)}